Keskiviikko 8.10.2025: Viime viikot ovat olleet minulle oikein aurinkoisen palvelun aikaa – tai kohtaamisia arjen enkeleitten kanssa. Olen saanut niin monessa paikassa ylellisen ystävällistä ja auttavaista palvelua, että olen vieläkin aivan otettu. Niinä hetkinä ei ole tyytyväinen vain, koska on saanut asiansa sujuvasti hoidettua, vaan saa ottaa mukaansa iloa ja hyvää mieltä, joka kuplii sisimmässä pitkään ja kantaa kauas.
Lauantai 27.9.2025: Pari viikkoa takaperin juhlin sitä, että kesä tuli takaisin. Nyt voisin juhlistaa sitä, että talvea kohti mennään. Kävin pitkästä aikaa aikaisin aamusta uimassa ja palelin. Lämpöä oli vain vaivaiset viisi astetta, tuuli osui pohjoisesta, ja vesi oli jäähtynyt kymmenasteiseksi. Olin pukeutunut aivan liian kevyesti uinnin jälkeistä kohmeisuutta ajatellen. Piti jopa skipata tavallinen fillarikierrokseni Kaivarin ympäri, vaikka aurinko oli juuri nousemassa lämmittämään. Kun oli niin vilu.
Tiistai 9.9.2025: Ihanaa, kesä on tullut takaisin! En pane yhtään pahakseni, sillä loka-marraskuussa ehditään kyllä vielä nauttia viileistä syyssäistä, jotka tänä vuonna iskivät jo elokuussa. Onko tämä nyt sitten takakesä, vähän niin kuin takatalvi? Se ei kuulosta kovin näppärältä, kun ”taka-” rimmaa paremmin talven kanssa. Olisiko sitten vaikka kakkoskesä?
https://www.tuijaniskanen.fi/wp-content/uploads/2025/09/Lahdessa.jpeg1305960Tuija Niskanenhttps://www.tuijaniskanen.fi/wp-content/uploads/2023/11/Oma-nimi_ohut-harmaa.pngTuija Niskanen2025-09-09 17:39:392025-09-09 17:39:39Kesä on tullut takaisin!
Lauantai 30.8.2025: Ihmissuhteetkin ovat tarkoituksellisia ja harkittuja. Kaikkien kanssa ei voi olla ystävä, kaikkiin ei voi olla yhteydessä, eivätkä kaikki ihmiset ole hyvästä. Mutta sitten on niitä, joille haluaisin antaa aikaa, huomiota ja aitoutta, olipa se ystävyyden, sukulaisuuden, tuttavuuden tai vaikka someyhteyden tasolla.
https://www.tuijaniskanen.fi/wp-content/uploads/2025/08/Tuikkukynttilat.jpeg1280960Tuija Niskanenhttps://www.tuijaniskanen.fi/wp-content/uploads/2023/11/Oma-nimi_ohut-harmaa.pngTuija Niskanen2025-08-30 19:28:372025-08-30 19:32:22Vain ihmissuhteilla on merkitystä
Maanantai 25.8.2025: Ohhoh, kuukausi vierähti hetkessä, joten päiväkirja ei ole enää edes viikkokirja, vaan lähinnä kuukausikirja. Mutta eihän tämä minulle uutta ole. Säännöllisin väliajoin tulee aikoja, kun en saa sanotuksi paperilla mitään. Vaikka elämä olisi vilkastakin, tulee tunne, ettei halua jakaa mitään tai ettei niissä omissa puuhasteluissa nyt ole mitään muita kiinnostavaa.
https://www.tuijaniskanen.fi/wp-content/uploads/2025/08/Viinimarjoja.jpeg1280960Tuija Niskanenhttps://www.tuijaniskanen.fi/wp-content/uploads/2023/11/Oma-nimi_ohut-harmaa.pngTuija Niskanen2025-08-25 16:12:572025-08-25 16:12:57Syksy tuo uutta innostusta
Tiistai 22.7.2025: Paistoin pitkästä aikaa banaanilettuja. Ne ovat mukavan makeita, vaikkei niissä ole ollenkaan sokeria, kun heittää päälle vähän kookoshiutaleita ja hunajaa. Syön niitä kahvin kanssa, vaikka jonkun mielestä sellainen yhdistelmä saattaa olla kummallinen. Niin kuin anopin mielestä jäätelöä ei voi syödä yhtä aikaa kahvin kanssa. Minusta voi, ja jopa oikein hyvin.
Teki mieli skonsseja (scones)! Tai vielä suomalaisemmin teeleipiä. Niinpä tein niitä. Edellisestä edes pienestä leipomiskerrasta on pitkä aika. Toissajouluinen piparkakkutalo Mian kanssa tehtynä taitaa olla edellinen leipomuksellinen aikaansaannos. Siitä kyllä tulikin oikeastaan aika hieno, vaikka itse sanonkin.
Ihmiset tykkäävät yleensä puhua itsestään ja tekemisistään. Heidän puheistaan kuvastuu se, mikä heille on tärkeää ja mikä juuri sillä hetkellä on heidän elämässään vallitsevaa ja olennaista. Siksi minun jutuissani kuuluu usein päivityksiä aamu-uinneista, veden lämpötiloista ja siitä, oliko rannassa rauhallista vai ei. Tai unirytmistä, lukemistani kirjoista, uskosta, odotuksen ajoista, taidenäyttelyistä ja ihmisten kohtaamisista.
https://www.tuijaniskanen.fi/wp-content/uploads/2025/07/PIlvinen-aamu-rannassa.jpeg1280960Tuija Niskanenhttps://www.tuijaniskanen.fi/wp-content/uploads/2023/11/Oma-nimi_ohut-harmaa.pngTuija Niskanen2025-07-03 10:05:592025-07-03 10:08:11Ihminen puhuu itselleen olennaisesta
En ole varsinaisesti mikään kätevä emäntä, mutta välillä on kiva laittaa ruokaa muillekin kuin itselleen. Vaikka vieraat (tai pikemminkin tutut ja läheiset) tulevat vasta illansuussa, olen jo ottanut esiin viikolla hankkimani kukkaservietit, kattanut pöydän, perannut mansikat ja vatkannut kerman jälkkäriksi.
Olin pitkästä aikaa aamulla energinen. Jostain syystä olin saanut voimaa muistoista, vaikka ne olivat ikäviä. Olimme ystäväni kanssa keskustelleet menneistä ajoista. Raskaat vaiheet avioliiton aikana ja eron jälkeen olivat muistuttaneet itsestään. Tunsin ensimmäistä kertaa aitoa myötätuntoa itseäni kohtaan.
Kohtaamisia arjen enkeleitten kanssa
Keskiviikko 8.10.2025: Viime viikot ovat olleet minulle oikein aurinkoisen palvelun aikaa – tai kohtaamisia arjen enkeleitten kanssa. Olen saanut niin monessa paikassa ylellisen ystävällistä ja auttavaista palvelua, että olen vieläkin aivan otettu. Niinä hetkinä ei ole tyytyväinen vain, koska on saanut asiansa sujuvasti hoidettua, vaan saa ottaa mukaansa iloa ja hyvää mieltä, joka kuplii sisimmässä pitkään ja kantaa kauas.
Kohti talvea ja unelmia
Lauantai 27.9.2025: Pari viikkoa takaperin juhlin sitä, että kesä tuli takaisin. Nyt voisin juhlistaa sitä, että talvea kohti mennään. Kävin pitkästä aikaa aikaisin aamusta uimassa ja palelin. Lämpöä oli vain vaivaiset viisi astetta, tuuli osui pohjoisesta, ja vesi oli jäähtynyt kymmenasteiseksi. Olin pukeutunut aivan liian kevyesti uinnin jälkeistä kohmeisuutta ajatellen. Piti jopa skipata tavallinen fillarikierrokseni Kaivarin ympäri, vaikka aurinko oli juuri nousemassa lämmittämään. Kun oli niin vilu.
Kesä on tullut takaisin!
Tiistai 9.9.2025: Ihanaa, kesä on tullut takaisin! En pane yhtään pahakseni, sillä loka-marraskuussa ehditään kyllä vielä nauttia viileistä syyssäistä, jotka tänä vuonna iskivät jo elokuussa. Onko tämä nyt sitten takakesä, vähän niin kuin takatalvi? Se ei kuulosta kovin näppärältä, kun ”taka-” rimmaa paremmin talven kanssa. Olisiko sitten vaikka kakkoskesä?
Vain ihmissuhteilla on merkitystä
Lauantai 30.8.2025: Ihmissuhteetkin ovat tarkoituksellisia ja harkittuja. Kaikkien kanssa ei voi olla ystävä, kaikkiin ei voi olla yhteydessä, eivätkä kaikki ihmiset ole hyvästä. Mutta sitten on niitä, joille haluaisin antaa aikaa, huomiota ja aitoutta, olipa se ystävyyden, sukulaisuuden, tuttavuuden tai vaikka someyhteyden tasolla.
Syksy tuo uutta innostusta
Maanantai 25.8.2025: Ohhoh, kuukausi vierähti hetkessä, joten päiväkirja ei ole enää edes viikkokirja, vaan lähinnä kuukausikirja. Mutta eihän tämä minulle uutta ole. Säännöllisin väliajoin tulee aikoja, kun en saa sanotuksi paperilla mitään. Vaikka elämä olisi vilkastakin, tulee tunne, ettei halua jakaa mitään tai ettei niissä omissa puuhasteluissa nyt ole mitään muita kiinnostavaa.
Kesäloman jälkeen
Tiistai 22.7.2025: Paistoin pitkästä aikaa banaanilettuja. Ne ovat mukavan makeita, vaikkei niissä ole ollenkaan sokeria, kun heittää päälle vähän kookoshiutaleita ja hunajaa. Syön niitä kahvin kanssa, vaikka jonkun mielestä sellainen yhdistelmä saattaa olla kummallinen. Niin kuin anopin mielestä jäätelöä ei voi syödä yhtä aikaa kahvin kanssa. Minusta voi, ja jopa oikein hyvin.
Skonsseja ja stailausta
Teki mieli skonsseja (scones)! Tai vielä suomalaisemmin teeleipiä. Niinpä tein niitä. Edellisestä edes pienestä leipomiskerrasta on pitkä aika. Toissajouluinen piparkakkutalo Mian kanssa tehtynä taitaa olla edellinen leipomuksellinen aikaansaannos. Siitä kyllä tulikin oikeastaan aika hieno, vaikka itse sanonkin.
Ihminen puhuu itselleen olennaisesta
Ihmiset tykkäävät yleensä puhua itsestään ja tekemisistään. Heidän puheistaan kuvastuu se, mikä heille on tärkeää ja mikä juuri sillä hetkellä on heidän elämässään vallitsevaa ja olennaista. Siksi minun jutuissani kuuluu usein päivityksiä aamu-uinneista, veden lämpötiloista ja siitä, oliko rannassa rauhallista vai ei. Tai unirytmistä, lukemistani kirjoista, uskosta, odotuksen ajoista, taidenäyttelyistä ja ihmisten kohtaamisista.
Kesäiset ilot ja ilonpilaajat
En ole varsinaisesti mikään kätevä emäntä, mutta välillä on kiva laittaa ruokaa muillekin kuin itselleen. Vaikka vieraat (tai pikemminkin tutut ja läheiset) tulevat vasta illansuussa, olen jo ottanut esiin viikolla hankkimani kukkaservietit, kattanut pöydän, perannut mansikat ja vatkannut kerman jälkkäriksi.
Kestoväsymystä ilmassa
Olin pitkästä aikaa aamulla energinen. Jostain syystä olin saanut voimaa muistoista, vaikka ne olivat ikäviä. Olimme ystäväni kanssa keskustelleet menneistä ajoista. Raskaat vaiheet avioliiton aikana ja eron jälkeen olivat muistuttaneet itsestään. Tunsin ensimmäistä kertaa aitoa myötätuntoa itseäni kohtaan.