”Kuule, veljesi veri huutaa minulle maasta.” (1. Moos. 4:10; 33/38)
Sanat ovat taas menneellä viikolla käyneet toteen, niin kuin jo Kainin ja Abelin aikaan. Charlie Kirk, nuori amerikkalainen perheenisä, surmattiin häikäilemättömästi tuhansien ihmisten silmien alla. Hänen verensä vuoti miljoonien ruutujen ääressä.
Moni puhuu poliittisesta murhasta, vaikka kyseessä ei ollut poliitikko, vaan poliittisistakin aiheista avoimesti debatoinut järjestöjohtaja ja sananvapauden puolustaja. Kirk julisti omia arvojaan ja ennen kaikkea Jeesusta, joka on tie, totuus ja elämä. Hän ei pakkosyöttänyt kenellekään poliittisia, yhteiskunnallisia tai kristillisiä näkemyksiään, vaan haastoi ihmisiä tuomaan keskusteluun oman näkemyksensä koeteltavaksi.
Kun sanat eivät riitä
Harva pärjäsi hänen kanssaan, ja ehkä se olikin yksi syy, miksi hän oli paitsi rakastettu myös hyvin vihattu. Totuus ei pala tulessakaan, sanoo suomalainen sananlaskukin. Se kuulostaa raamatulliselta, vaikka ei suoraan Raamatusta olekaan, mutta sielläkin puhutaan siitä, miten kuona poltetaan pois, jotta jäljelle jää hyvää. Totuus, kenties?
Näin useitakin otteita siitä, miten Kirkin arvoja ja näkemyksiä lähdettiin haastamaan varsin kärkkäästi ja jopa ylimielisesti. Kun vastaväittäjän rationaaliset argumentit loppuivat, jos niitä oli ollut alun alkaenkaan, tai kiersivät vain kehää, henkilö joko heitti mikrofonin kädestään ja pakeni tilanteesta tai aloitti kiroilun säestämänä Kirkin persoonan, arvojen tai jopa miehen läheisten pilkkaamisen ja halveksunnan.
Joku meni sitten lopulta vielä pidemmälle. Kun ääntä ei kyetty vaientamaan, se piti tappaa. Tai niin luultiin.
Totuus ei vaikene eikä pysy piilossa, vaan se kasvaa. Kuva: Morava-vuorelta, Albaniasta kesällä 2024.
Luoti ei voi tappaa totuutta
Lopputulema ei tainnut ollakaan se, mitä odotettiin. Totuus ei vaiennutkaan luotiin. Jotkut odottivat, että ääni haudattaisiin, mutta todellisuudessa se istutettiin. Totuus kun ei pysy piilossa, vaan se kasvaa. ”Totuus versoo maasta, ja vanhurskaus katsoo taivaasta.” (Ps. 85:11; RK)
”Vanhurskaan suu lausuu viisautta, ja hänen kielensä puhuu oikeuden sanoja.” (Ps. 37:30; 33/38) Vanhurskaan sydämessä on Jumalan laki, ja se heijastaa totuutta, viisautta ja oikeudenmukaisuutta. Siten hänen puheensa rakentaa, neuvoo ja tuo elämää toisille ihmisille, aivan samalla tavalla kuin Herra aikojen alussa loi sanalla ja suunsa henkäyksellä taivaat ja niiden joukot (Ps. 33:6; RK). Ja kun ihminen puhuu hengessä, henkeä ei voi tappaa. Siksi veri huutaa nytkin maasta.
Henki on liikkeellä
Erityisesti Yhdysvalloissa, mutta myös Kanadassa, Isossa-Britanniassa, Australiassa, Etelä-Koreassa ja eri puolilla Eurooppaa ihmiset ovat kokoontuneet muistamaan Charlie Kirkiä niin yliopistokampuksille kuin kaduille ja toreillekin. Todellisuudessa kyse on ollut paljon enemmästä. Ihmiset ovat rukoilleet, kääntyneet Jumalan puoleen ja antaneet kunnian Jeesukselle.
Sosiaalinen media tulvii todistuksia, ei vain kristityiltä, vaan ihmisiltä, jotka ovat todenneet, että nyt riittää. Se, että vapauden puolesta puhunut ääni on hiljennetty väkivaltaisesti ja että jotkut ovat julkisesti riemuinneet viattoman ihmisen tappamisesta, on herättänyt monet huomaamaan, että on aika kääntää kurssia. Eri-ikäiset ihmiset kertovat palanneensa takaisin seurakuntaan 10 vuoden jälkeen, ostaneensa Raamatun, lukeneensa ensimmäisen kerran Raamattua, rukoilleensa ensimmäisen kerran.
Pimeys voi muuttua hetkessä valkeudeksi, kirkkaaksi päivänvaloksi. Kuva: Morava-vuorelta, Albaniasta.
Myös kristityt ovat heränneet ymmärtämään, että on aika. Moni on kertonut ensimmäisen kerran uskostaan Jeesukseen avoimesti tai puolustanut julkisesti arvojaan, joita on ennen hylkäämisen pelosta salaillut. Nuoret pojat julistavat rohkeasti evankeliumia, jäyhät miehet kertovat uskovansa Jeesukseen. Moni sanoo ääneen, ettei kiinnosta, jos joku lakkaa seuraamasta sometiliä, mutta minä seuraan Jeesusta.
Ihmiset ovat liikkeellä. Henki on liikkeellä.
Todellakin: ”Juuri nyt on oikea hetki, juuri nyt on pelastuksen päivä.” (2. Kor. 6:2; 1992.)
