Usko ja pelko sulkevat toisensa ulos
Olenko ainoa, jolla synkät ajatukset tunkevat mieleen tahtomattakin? Maanantait ovat usein päivistä raskaimpia. Aamusta asti on ankea olo ikään kuin uusi alkava viikko ja sen tuomat käänteet pelottaisivat jo ennen kuin saa jalkansa sängystä lattialle.
Silti tiedän, että usko ja pelko eivät voi kulkea käsi kädessä. Todellisuudessa ne sulkevat aina toisensa ulos, vaikka ovatkin yhdessä osa monen kristityn elämää. Vuorotellen.
Pelot tulevat ajatusten kautta
Toisin kuin ehkä kuvittelemme, pimeys ja pelot eivät aina tule sen kautta, mitä näemme, vaan mitä ajattelemme. Toistamme ajatuksissamme valheita, jotka ovat äänekkäämpiä kuin totuus. Maalaamme mielessämme synkeän kuvan tulevasta tietämättä, toteutuuko se kuva koskaan. Usein ei toteudu. Otamme mallia menneestä, jo taakse jääneestä epäonnistumisesta tai koettelemuksesta, jota kannamme mukanamme, vaikka se on jo mennyt ja käsitelty. Tai ajattelemme, että voimme uskoa omalla kohdalla hyvään vasta, kun olemme itse järjestäneet asiat parhain päin. Tehneet kaikkemme, väsymykseen ja epätoivoon asti.
Mieli uusiksi
Raamattu puhuu Roomalaiskirjeessä mielen uudistuksesta, jotta voisimme ymmärtää Jumalan tahdon ja sen, mikä on hyvää ja täydellistä (Room. 12:2). Mieli ei kuitenkaan muutu yrittämällä enemmän, vaan antautumalla syvemmin. Heittäytymällä suuren Jumalan käsivarsille ja uskomalla kaiken sen, mitä Hän on luvannut, sillä inhimillinen järkeily vie ajatukset varsinkin hädän hetkellä helposti yhä suurempaan sekasortoon.
Kun Jumalan Sana saa täyttää meidän ajatuksemme, valheiden ja vääristymien häiritsevä meteli vaimenee. Jeesus on tie, totuus ja elämä. Hän voitti vihollisen valheet Sanan voimalla. Kirjoitukset kumosivat totuudessaan valheen joka kerta.
Valta valita ajatukset
Jos mikä tahansa edessä tai meneillään oleva aiheuttaa pelkoa, voi muistuttaa itseään siitä, ettei Jumalan antama Henki ole pelkuruuden henki, vaan voiman ja rakkauden henki (2. Tim. 1:7). Pyhä Henki on kuin taskulamppu, joka valaisee ajatuksemme ja näyttää, ovatko ne pidettäviä vai pois heitettäviä. Meillä on itsellä valta valita, mille ajatuksille annamme tilaa ja mille emme, ja siinä Pyhä Henki on paras oppaamme.
Valo on valheen vihollinen
Valheet vihaavat valoa yhtä paljon kuin vihollisemmekin. Mutta vihollinen on sitkeä. Janotessamme mielen uudistusta saatamme huomata, että erilaiset häiriötekijät, kiire, työhuolet tai aivoton kännykän selaus vievät entistä enemmän huomiota väsyttäen ja turruttaen mieltämme. Tarvitaan tietoista vetäytymistä hiljaisuuteen, yksinäisyyteenkin, jotta Pyhä Henki pääsee luomaan uutta. Jumala ei vain korjaa vanhaa, vaan luo meihin puhtaan sydämen ja antaa uuden, vahvan hengen (Ps. 51:12).
Jumala ei kuitenkaan syytä meitä, jos pelko ohittaa uskon. Hän ei hylkää meitä epäuskoomme, vaan kutsuu luokseen lepäämään. Kun sanomme Hänen kutsulleen kyllä, rauha levittäytyy järjen pinnistelyjen ylle vakuuttaen meidät tulevaisuudesta ja toivosta, joka löytyy yksin Hänestä.
