Pidä hyvästä kiinni
Aamiaisella tulee kuunneltua usein radiota. Se on vanhanaikaista, sillä nuori sukupolvi tuskin tietää, mikä radio on. Mutta varsinkin kun yksin elävänä ei ole aamiaisella juttuseuraa, on kiva, jos joku jutustelee mukavia taustalla tai lempeä musiikki saa seurata aamupuuhasteluja.
Minulle aamuradio on useimmiten Ylen ykköstä, josta tulee vielä perinteistä, ammattitaitoisten toimittajien juontamaa radio-ohjelmaa. Siinä ei kikatella sisäpiirijutuille kaveritoimittajien kanssa, vaan jaetaan jotain soitettavaan musiikkiin tai yleiseen ihmisen elämänmenoon liittyvää asiaa, johon kuuntelija voi samaistua. Musiikki kyseisellä kanavalla on leppoisaa ja vaihtelevaa kevyttä musiikkia tai klassista.
Kuuntelen myös Classic Radiota, mutta kaupallisena kanavana se syytää turhan tiheään mainoksia, joita en kerta kaikkiaan jaksa kuunnella. Silloin radio menee hetkeksi kiinni.
”Päivän ylittämiseen tarvitaan vaihteleva määrä ajatuksia ja askelia.” Hyviä sellaisia, mielellään.
Ei enää uutisia
Yhä useammin suljen radion myös siinä vaiheessa, kun tulee uutisia. Samaa ankeutta, sotaa, poliitikkojen riitelyä ja vallanpitäjien ahneutta päivästä toiseen. Mihin tarvitsen sitä? En mihinkään.
Arkeni ei muutu suuntaan eikä toiseen sen mukaan, onko Trump tehnyt taas uuden ilmaiskun Iraniin vai ehdotellut aselepoa. Toki meille uskotellaan, että tarvitsemme sitä tietoa voidaksemme varautua siihen tai tähän, mutta olen toista mieltä. Pieni ihminen Helsingissä, Äänekoskella tai Pudasjärvellä ei siitä tiedosta hyödy, sillä hän ei voi mitenkään sen tiedon avulla vaikuttaa elämänsä kulkuun.
Hyvät ja huonot uutiset
Tuttu fraasihan kuuluu, että vain huono uutinen on hyvä uutinen. Se on helposti aistittavissa, kun lähtee skrollaamaan uutisotsikoita lähes minkä tahansa sanomalehden nettisivuilta. Pelottelua, varoittelua, onnettomuuksia, väkivaltaa, valitusta, ilmastoahdistusta.
Hyväksi uutiseksi ne tekee vain se, että ne myyvät. Valitettavasti moni ihminen janoaa draamaa ja tragediaa, sosiaalipornoa. Vai miten muuten on selitettävissä, että esimerkiksi podcastlistojen ykkösenä keikkuu jatkuvasti true crime, todellisista rikoksista ja rikollisista kertovat tarinat?
Syystä, jota on vaikea ymmärtää, paha kiehtoo ihmistä, vaikkei hän sitä kohdalleen haluaisikaan. Voi mässäillä kauhulla, mikä ei kohdistu omaan itseen.
Joku oli kirjoittanut katuun ”Olet ihana”. Sitä voisimme sanoa toisillemme useamminkin.
Tarvitsemme hyviä eväitä
Raamattu kehottaa meitä vihaamaan pahaa ja pitämään hyvästä kiinni (Room. 12:9). Se on perusteltua, koska ihminen toteuttaa sitä todellisuutta ja niitä arvoja, joita hän päivittäin syöttää mielelleen ja sielulleen. Lukemalla, kuuntelemalla ja viettämällä aikaa tietynlaisessa seurassa sekä tiedon ja viihdykkeen maailmassa. Hyvä elämä tarvitsee toteutuakseen hyviä eväitä. Pilaantunut ravinto sairastuttaa.
Kun ihmettelemme yhteiskunnan pahoinvointia, voisimme kääntää katseemme siihen, mille itseämme altistamme ja millaista jälkeä itse jätämme. Se on tavallaan puhdasta matematiikkaa. Mitä enemmän negatiivista, sitä negatiivisempi jälki.
Senpä takia: ”Kaikki, mikä on totta, mikä kunnioitettavaa, mikä oikeaa, mikä puhdasta, mikä rakastettavaa, mikä hyvältä kuuluvaa, jos on jokin avu ja jos on jotakin kiitettävää, sitä ajatelkaa.” (Fil. 4:8; 33/38)
Siinä kylpekää ja sen mukaan toimikaa.
