Kansalaispalaute tuottaa tulosta
Joskus kansalaispalaute tuottaa tulosta. Pari viikkoa sitten vietin päivän etsien yhteystietoja ja tavoitellen henkilöä, joka vastaisi talomme kyljessä olevan koulun pallokentästä. Asun nimittäin paikassa, jossa koulun ja asuintalojen ympäröimälle sisäpihalle jää koulun piha ja siinä oleva pieni pallokenttä, joka on aidattu metalliaidalla.
Kaikki pihalta kantautuvat äänet kaikuvat moninkertaisina ympäröivien kerrostalojen seinistä sisään asuinhuoneistoihin. Päivisin se on tietysti ymmärrettävää ja sanoisinko pakollinen harmi, jota en ollut muuttaessani ymmärtänyt. Mutta yö on aikaa, jolloin suurin osa ihmisistä nukkuu, tai ainakin haluaisi nukkua.
Karen ei kestä yöpeliä
Tänä kesänä innokkaat nuoret pelaajat keksivät ilmestyä kentälle äänekästä peli-intoa puhkuen vasta iltayhdentoista aikaan. Siinä vaiheessa, kun olin viikon ajan heräillyt öisin yhden kahden aikaan rämähdyksiin, joita metalliaitaan potkaistu jalkapallo sai aikaan säännöllisessä tahdissa, oli keksittävä jotain oman mielenrauhan ja yöunien pelastamiseksi.
Olin jo huudellut tyypeille ikkunasta, että tervetuloa päivällä pelaamaan, mutta nyt olisi jo teidänkin nukkumaanmenoaika, ja eräänä yönä kahden aikaan turvauduin poliisin apuun, että jengi saataisiin lähtemään kotiin ja jatkamaan pelejä hyvin nukuttujen yöunien jälkeen.
Olin tietenkin nuorten silmissä turhasta meuhkaava ”Karen”, sillä he kertoivat, etteivät ehdi pelaamaan päiväaikaan. Onhan se varmaan kiireistä, jos nukkuu päivisin, sillä epäilen, ettei sen ikäisillä hirveästi muuta päiväpuuhaa kesäisin ole. Töissäkään he tuskin päivisin kävivät, jos kerran saattoi skipata yöunet pelaamalla jalkapalloa.
Etsin, kunnes löydän palautekanavan…
Kaupungin palautekanavat olivat tilapäisesti niin tukossa, etten saanut lähetettyä palautetta netin kautta. Sain kuitenkin selville koulun rehtorin kautta isännöitsijän yhteystiedot ja hänen ollessaan lomalla tiedot sijaiselle, jolle lopulta sain annettua palautteen ja pyynnön kentän sulkemisesta yöajaksi. Rehtori muuten oli varsin tietoinen asiasta, sillä palautetta oli tullut aiemmin muiltakin. Hän oli kovin pahoillaan häiriöstä, jolle ei kuitenkaan omien sanojensa mukaan voinut mitään.

Siellä se pienenä pilkottaa: Pelaaminen kielletty klo 22–07. Jes!
Mutta kuinka ollakaan! Eilen kentän aitaan oli ilmestynyt isohko keltainen kyltti. Kun oma näkö ei riittänyt varsin sinne asti, muistin naulassa roikkuvat pikkukiikarit, joita en surkeana eräjormana ole juurikaan käyttänyt. Sain zoomattua kiikarit kylttiin, ja mitä näinkään: Pelaaminen kielletty klo 22–07! Förbjudet att spela kl 22–07.
Olin saanut erävoiton.
Rajoja tarvitaan
Kielto saattaa jopa tehota. Eilen pelin äänet kuuluivat iltakymmeneen asti, mutta sen jälkeen kentällä pelanneet nuoret jatkoivat vain hiljaista pallottelua ”jalasta jalkaan” selkeästi varoen pallon osumista aitaan.
Olisiko kyltin vaikutus nyt sitä, mitä toivoin? Jos nuoret eivät ymmärrä tekojensa vaikutuksia, aikuisen tehtävä on asettaa heille rajat. Ja fiksut nuoret myös pysyvät niiden rajojen sisällä.


