Tag Archive for: radiodei

Jumalan äänen kuuleminen – RadioDei 1.11.2022

Eräs aviopari kutsui seurakunnan uuden pastorin kotiinsa kahville sunnuntain jumalanpalveluksen jälkeen. Pastorin lähdettyä kotiin rouva ihmetteli yhden kahvilusikan puuttumista ja joutui toteamaan, että pastorin oli täytynyt viedä se. Vuoden kuluttua pariskunta kutsui pastorin uudelleen kahville. Rouva ei malttanut olla kysymättä, oliko pastori kenties ottanut edellisellä kerralla talon kahvilusikan. Siihen pastori totesi, ettei suinkaan, vaan oli kätkenyt sen perheen hyllyssä olevan Raamatun väliin.

Meitä kristittyjä on puhuttanut vuosisatoja Jumalan äänen kuuleminen. Toinen tuntuu kuulevan Jumalan äänen useammin ja selkeämmin, kun taas jollakin toisella on vaikeuksia tunnistaa Jumalan ääntä elämässään.

Jumala puhuu tavalla ja puhuu toisella

Selkeimmin Jumala puhuu meille Sanansa kautta Raamatussa. Kirjoituksia tutkimalla opimme tuntemaan Jumalan luonnetta ja Hänen tahtoaan yleisesti ja omassa elämässämme. Mutta jos emme avaa Raamattuamme, emme löydä sen paremmin Jumalan totuuksia kuin kadonnutta lusikkaakaan. Se on kuin yrittäisimme soittaa ystävälle avaamatta puhelinlinjaa. Yhteyttä ei ole.

Jos me kuitenkin lähestymme Jumalaa, Hän on luvannut lähestyä meitä. Raamatun Sanassa Hän on aina paikalla. Linja ei ole koskaan Hänen puoleltaan varattu. Vain me itse voimme vaikuttaa siihen, että linja pätkii: epäuskossamme, kiireessämme, välinpitämättömyydessämme, synnissämme.

Heinikko tuulessa ja aamuauringossa

Jumala ei myrskytuulessa, vaan hiljaisessa kuiskauksessa.

Jumala puhuu kuitenkin sanansa mukaisesti tavalla ja puhuu toisella. Muistan omasta elämästäni erään vaikean elämänvaiheen. Makoilin sängylläni pimeässä ja kuuntelin musiikkia. Olin epätoivoinen ja koin olevani yksin ongelmieni kanssa. Silloin kuulokkeista alkoi soida ruotsinkielinen laulu, jonka sanat muistuttivat, kenen kanssa teen matkaa.

Minä olen kanssasi mustassa yössä, kun et enää jaksa
Et kulje täällä yksin, vaikka et näekään minua
Kun silmäsi sumentuvat kyynelistä, kun jalkasi pettävät,
silloinkin olen sinun vierelläsi
Tule lapseni ja ota minua kädestä. 
(Jag är med dig, Frank Ådahl, suom. T. Niskanen)

Silloin tuskan kyyneleet muuttuivat helpotuksen kyyneliksi. Koin kuulleeni Herran lohduttavan äänen. Niin syvästi laulun sanat muistuttivat Hänen näkymättömästä läsnäolostaan ja turvasta, joka meillä on Jumalassa tilanteessa kuin tilanteessa.

Sillä Jeesus on sanonut: ”Minun lampaani kuulevat minun ääneni. Minä tunnen ne, ja ne seuraavat minua.” (Joh. 10:27)

Toisinaan vain täytämme elämämme niin monilla asioilla tai äänillä, että hiljainen Pyhän Hengen ääni hukkuu. Tänäkään päivänä Herra ei tule myrskyssä, maanjäristyksessä eikä tulessa, vaan hiljaa kuiskaten. Jotta kuulisimme Hänen äänensä, meidän on pysähdyttävä ja hiljennyttävä etsimään Hänen kasvojaan, kuten Raamattu kehottaa.

loppurukous

Hiljennytään yhteiseen rukoukseen: Rakas Jeesus, opeta meitä kuuntelemaan Sinua maailman hälinän keskellä. Kiitos että Sinä ohjaat ja johdatat meitä Sanasi ja Pyhän Henkesi kautta. Olet sanonut, ettei Sinun sanasi palaa Sinun luoksesi ”tyhjin toimin, vaan toteuttaa sen, mitä Sinä haluat, ja saa menestymään sen, mitä varten Sinä sen lähetit” (Jes. 55:11). Kiitos, että avaat meidän sydämemme kuulemaan ja uskomaan, että näin on meidän jokaisen elämässä. Aamen.

—

Teksti on radiohartaus, jonka pidin RadioDeissä 1.11.2022. Se on kuunneltavissa myös osoitteessa deiplus.fi (haku nimellä Tuija Niskanen) tai tästä linkistä: Jumalan äänen kuuleminen.
Katso myös Rohkeudesta olla ja lähteä ja Jumala tekee ihmeitä.

Rohkeudesta olla ja lähteä – RadioDei 11.10.2022

Luin hiljattain kirjan rohkeudesta (Gary A. Haugen: Rohkeus ratkaisee). Kirjassa pohdittiin sitä, kuinka moni meistä kristityistä on kenties lähtenyt matkalle, mutta sivuuttanut seikkailun.

Jokainen, joka on tehnyt valinnan seurata Jeesusta, on jo matkalla, mutta se ei aina tarkoita, että olisimme rohjenneet lähteä seikkailuun, johon Jumala meitä kutsuu.

Meidän on hyvä pysähtyä miettimään, kuinka pitkälle olemme uskossamme tai uskomme tähden valmiita menemään. Vainko niin pitkälle kuin voimme säilyttää ohjat omissa käsissämme? Tai niin pitkälle kuin voimme hallita mahdolliset riskit ja on turvallista oman itsemme kannalta? Tai kenties vain niin pitkälle kuin tietyn alan osaamisemme meidät vie?

Moni kristitty lähtee kyllä matkalle,
mutta sivuuttaa seikkailun.
– Gary A. Haugen

Uskon tiellä omat voimat ja inhimilliset rajat eivät kuitenkaan kanna kovin kauas. Jos kuitenkin seuraamme Herraa yli sen, mitä me itse voimme hallita, yli omien voimiemme ja kykyjemme tai yli sen, mitä muut ihmiset tukevat tai uskaltavat, saamme kokea Jumalan voimaa, viisautta ja rakkautta. Hänellä on voima viedä meidät läpi seikkailujen.

Usein erehdymme luulemaan, että kuuliaisuus Jumalan tahdolle ja täydellinen antautuminen Hänen johdatukseensa tarkoittaa omien vahvuuksien ja lahjojen hylkäämistä. Mutta ei – nekin ovat Jumalan lahjaa. Tarvitsemme vain ymmärrystä siihen, miten käyttää lahjojamme Jumalan tahdon mukaisesti.

millaisia riskejä olen valmis ottamaan?

Vietimme syyskuussa Operaatio Mobilisaation MUN OM -päivää. Siellä keskusteltiin mm. lähetystyön tilasta ja siitä, miten emme koskaan voi saavuttaa tavoittamattomia kansanosia evankeliumilla pelkästään perinteisten lähetystyöntekijöiden ja evankelistojen voimin. Lähetyskäskyn menkää ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni toteuttamiseen tarvitaan koko Jumalan maailmanlaajuista seurakuntaa.

Kuumailmapallo kattojen yllä taivaalla

Radiohartaudessa puhuin rohkeudesta lähteä seikkailuun – Jumalan voimassa.

Jokainen voi olla lähetystyöntekijä omassa viitekehyksessään: työpaikalla, harrastuksissa, naapurustossa, sukulaisten keskuudessa. Kysymys on vain siitä, kuinka pitkälle olemme valmiita menemään.

Olenko valmis ottamaan sen riskin, että ystävät hylkäävät, kun kerron heille uskostani? Vaikenenko Jeesuksesta välttääkseni joutumista pilkan kohteeksi? Vastaanko Jumalan kutsuun, jos Hän johdattaakin minua työhön, joka ei ollut omissa suunnitelmissani? Sehän voi viedä minut vaikka nykyistä heikommin palkattuun työhön tai jopa ulkomaille maahan, jossa ei ole helppoa elää kristittynä.

Jos sinulla on rohkeutta sanoa Herralle tässä olen, ota koko elämäni, sillä tahdon seurata Sinua ja elää Sinun tahdossasi, voi hyvinkin olla, että löydät itsesi jostain muualta kuin nykyiseltä paikaltasi. Voit löytää itsesi keskeltä seikkailua. Jos se on Jumalan seikkailu, voit olla varma, että ”Herra itse kulkee sinun edelläsi. Hän on sinun kanssasi; hän ei jätä eikä hylkää sinua. Älä [siis] pelkää äläkä säiky!” (5. Moos. 31:8).

loppurukous

Rukoillaan vielä yhdessä: Kiitos Herra, että Sinä olet meidän voimamme ja rohkeutemme. Sanasi mukaan Sinä olet luvannut ohjata meitä ja opettaa meille, mikä on hyödyllistä, sekä johdattaa tietä, jota kuljemme. Kiitos siitä, että kun me odotamme Sinua, Sinä annat meille uuden voiman. Aamen.

—

Teksti on radiohartaus, jonka pidin RadioDeissä 11.10.2022. Se on kuunneltavissa myös osoitteesta deiplus.fi (haku nimellä Tuija Niskanen) sekä tästä linkistä: Rohkeudesta olla ja lähteä.

Katso myös Jumalan äänen kuuleminen ja Jumala tekee ihmeitä.