Raamatun evankeliumit muistuttavat meitä elävästi konflikteista, joita on tälläkin hetkellä niin monia eri puolilla maailmaa. Ne myös opettavat meille arvoja, joiden voimin voimme ne ratkaista. ”Jeesuksen antama esimerkki on ajaton ja universaali: kulkea kärsivien rinnalla mahdollistamassa muutosta ja tuomassa toivoa sinne, missä on toivottomuutta.”

Nämä ovat otteita kuningas Charles III:n tämän vuoden joulupuheesta. Olen jo muutamana vuonna kuunnellut ensin Englannin kuningattaren ja nyt kuninkaan joulun ajan puheen. Niissä minua on viehättänyt se, ettei puhuja keskity vain menneen vuoden haasteiden ja menestysten kertaamiseen, vaan kohtaa kuulijaa aina myös kristillisellä sanomalla. Enemmän kuin vain toivottamalla lopussa Jumalan siunausta.

Jeesuksen antama esimerkki
on ajaton ja universaali:
kulkea kärsivien rinnalla
mahdollistamassa muutosta
ja tuomassa toivoa sinne,
missä on toivottomuutta.
– Kuningas Charles III

Kristitty kuningatar

Kuningatar Elisabet II:n kerrottiin olleen vakaumuksellinen kristitty. Virallisen arvonimen mukaan hän oli myös ”uskon puolustaja” (Defender of the Faith) ja anglikaanikirkon ”pää”, joskin kuningatar itse muistutti aivan oikein, että seurakunnan pää on yksin Jeesus.

Kuningas Charles on jatkanut äitinsä linjaa. Hän puhuu kristittynä kristityn maan kansalaisille unohtamatta sitä, että toisin uskovilla on oikeus ja vapaus ajatella ja uskoa toisin. 

Jokaisella on kärsimystä

Tänä vuonna Charles puhui kärsimyksestä osana elämää. Menneenä vuonna hän on itse ja perheenä käynyt läpi sairauden mukanaan tuomaa kärsimystä. Puheessaan kuningas muisteli joululaulun sanoja, joissa Pelastaja tuli pyhyydessään taivaasta maan päälle elääkseen köyhien ja alhaisten keskuudessa ja muuttaakseen kohtaamiensa ihmisten elämää Jumalan anteeksiantavan rakkauden kautta. 

Siinä on joulun sanoman ydin. Se kutsuu meitä tuomaan valoa sinne, missä on pimeyttä, sillä jokaisella meistä on elämässä myös synkkiä aikoja ja kärsimystä, niin henkistä kuin fyysistäkin. Kansojen sivistys mitataan kuninkaan mukaan siinä, missä määrin me autamme toisiamme tai vastaavasti tukeudumme toinen toistemme apuun, olipa meillä uskoa tai ei. 

On opittava kuuntelemaan

Keskinäinen ymmärrys edellyttää, että kuuntelemme muita ja opimme toinen toisiltamme. Vain siten voimme kunnioittaa eroavaisuuksiamme ja voittaa ennakkoluuloja sekä olla avoimia uusille mahdollisuuksille. Vihan ja vastakkainasettelun sijaan meidän tulisi kokoontua yhteen rakentamaan ja korjaamaan rikki mennyttä, olipa se luottamusta yhteiskunnan tasolla tai ihmissuhteissa.

Myös Jeesuksen äiti, Maria, kuunteli, mitä enkelillä oli sanottavana. Enkeli ilmoitti Marialle erilaisen tulevaisuuden kuvan – tulevaisuuden, jossa oli Toivo kaikille ihmisille. Enkelien viesti paimenille rauhasta maassa ihmisten kesken kaikuu kuningas Charles III:n mukaan yhä tänä päivänä. Se on edelleen Totuus kaikille, joita kohtaan Hänellä on hyvä tahto.