Unohda ylpeys ja ennakkoluulot
Älä silti unohda Jane Austenin romaania Ylpeys ja ennakkoluulo tai siitä tehtyjä tv- ja elokuvasovituksia, sillä ne ovat balsamia historiallisen ajankuvauksen ja kainon romantiikan ystäville.
Rakkaustarinoissa parasta on tunteiden herääminen ja kehittyminen sekä niiden julkituloon liittyvä odottava jännitys. Sitä riittää Austenin romaaneissa.
Myönnä ja nöyrry
Sain juuri tänään päätökseen kirjan Pride and Prejudice ja pääsin mukaan onnelliseen loppuun, jossa väärinkäsitykset selviävät, ennakkoluulot murtuvat ja ylpeys väistyy nöyryyden tieltä. Sellaisia loppuja kaipaa jokainen elämäänsä. Että kyetään myöntämään omat erehdykset, pyydetään anteeksi tunnekuohuissa sanottuja vääriä sanoja ja tunnustetaan rohkeasti rakkaudelliset tunteet.
Neiti Elizabeth Bennetin filosofiset sanat sopii jokaisen muistaa: ”Think only of the past as its remembrance gives you pleasure.” Muistele menneitä vain, jos niiden muistelu tuottaa iloa.
Ihastuttavaa perinteisyyttä
Olen tänä vuonna lukenut ensimmäiset Austenini. Ylpeyden ja ennakkoluulon luin englanniksi ja Kasvattitytön tarinan puolestaan suomennoksena. On myönnettävä, että Austenin 1800-luvun englanti ei ollut paikoin aivan helpoimmasta päästä, joten jatkossa saatan pysyä suomenkielisissä versioissa.
Olen tykästynyt historiallisiin romaaneihin. Ehkä niissä kiehtoo perinteisyys ja järjestys, vaikka se välillä naisen näkökulmasta onkin varsin ahdasta.
Rajojen rikkomista
Austen kuitenkin rikkoo 1800-luvun alun englantilaisen nuoren naisen roolia toistuvasti. Joukossa on aina yksi tai useampi henkilö, jolle tuon ajan normit ovat liian tiukkoja ja joka repäisee itsensä niistä irti: tuo esiin mielipiteensä tilanteissa, joissa pitäisi olla hiljaa, karkaa kotoa miehen kanssa ilman avioliiton sitoumuksia tai seikkailee kuivettuneen avioliiton ulkopuolella.
Toisekseen Austen rikkoo usein myös ajalle tyypillisen luokkayhteiskunnan rakenteita. Hän antaa aina edes jollekin romaaniensa päähenkilöistä mahdollisuuden nousta vaatimattomista oloista vaurauteen, yleensä avioliiton kautta. Naisella kun ei tuohon aikaan juuri muuta tietä ylöspäin ollut.
Think only of the past as its remembrance gives you pleasure.
– päähenkilö Elisabeth Bennet kirjassa Pride and Prejudice
Levollista elämänrytmiä
Pidän kuitenkin rajojen rikkomista enemmän menneen ajan levollisesta elämänrytmistä, pidättyväisyydestä ja itsensä hillitsemisen eetoksesta. Siihen on rauhoittavaa sukeltaa nykyajan rajattomuuden ja kaiken sallivuuden keskeltä.
En panisi pahakseni, jos me vielä tänäkin päivänä pukeutuisimme parhaisiimme ja lähtisimme joukolla rauhalliselle iltapäiväkävelylle puistoon. Ei tuulipukuja, lenkkareita eikä askelmittareita, vaan leningit (ja voi ei – kureliivit!), hatut ja aurinkovarjot. Onpa nostalgista!
Nostalgiaa
Pride and Prejudice -kirjaan liittyy aitojakin nostalgisia muistoja, sillä olen hankkinut kyseisen pokkarin peräti 31 vuotta sitten, kun vietin kolme kuukautta Maceratassa, Italiassa. Alkulehdiltä löytyy merkintä: Tuija Pakkala, Macerata 23.1.1995. Kirja maksoi silloin 8 000 Italian liiraa eli noin 6–7 Saksan markkaa. Vertaan summaa Saksan markkoihin, sillä olin tuohon aikaan Saksassa töissä. Mutta ilmeisesti on pitänyt kiirettä yli 30 vuotta, kun kirja on odottanut lukijaansa lukemattomana niin kauan hyllyissä ja laskujeni mukaan seitsemässä eri kodissa.
