Kypsän iän iloja
Vietettiin tänään tyttöjen iltaa ja hoidettiin kauneutta. Onneksi on tytär, joka ymmärtää siitä jotakin, tai aika paljonkin, kun on alan ammattilainen. Sain väriä kulmiin ja ryppyjä sileämmäksi. Ainakin hetkeksi.
Ryppyhoitoa
Eivät ne rypyt tietenkään tämän ikäiseltä enää minnekään katoa, lisääntyvät vain. Mutta tyttärellä on käytössä laite, jonka värähdykset, mikrovirrat ja sähköneulateknologiat todella luovat vaikutelman, että kasvojen syvänteet loivenevat, iho hehkuu ja tuntuu käsittelyn jälkeen pehmeältä kuin vauvan peppu. Ja vaikka lopputulos ei kummemmaksi muuttuisikaan, nautin siitä hetkestä, kun joku hoitaa ja koskettaa.
Syöminen on ilo
Kauneudenhoitojen päälle syötiin yhdessä nuudelibroilerisalaattia. Se onnistui varsin hyvin, vaikka en oikein tiennytkään, mitä kaikkea sekaan lykkäisin. Joskus vain onnistuu improvisoimallakin, vaikka en todellakaan ole mikään improvisaatiokokki. Tarvitsen selkeät ohjeet, eivätkä nekään aina takaa sitä, että ruuasta tulee sitä, mitä pitäisi. Tänään kuitenkin maistui, sekä ruoka että yhdessäolo.

Kauneudenhoidon jälkeen maistui nuudelisalaatti.
Mietittiin samalla, miten juhlistetaan synttäreitä, kun ollaan molemmat synnytty tässä kuussa. Kun ei oikein ollut kummallakaan sen ihmeellisempiä lahjatoiveita, päätettiin tehdä sitä, mistä molemmat tykkää: käydä syömässä jossakin kivassa paikassa. Kohteeksi valikoitui Scolare Kasarmitorin laidalta. Ei olla kumpikaan käyty siellä, joten odotetaan innolla makuelämyksiä.
Palvelutalossa
Tiistaisin nautin nykyään makuelämyksistä vanhusten palvelutalossa. Käyn kylvettämässä anopin, ja sen päälle nautimme lounasta palvelutalossa, jossa hän on kevättalvesta asti asustellut. Buffetpöydässä on tarjolla salaattia, keittoa, lämmintä ruokaa ja jälkiruokaa leipineen ja juomineen. Valitettavan usein vain lämmin ruoka on varsin viileää tai lämpimät kasvikset niin kovia, ettei huonohampainen ikäihminen kykene niitä syömään.
Se tuntuu vähän kohtuuttomalta aterian hintaan nähden, ja olenkin laittanut palautetta eteenpäin, sillä jostain syystä vanhuksilla on vaikeuksia antaa palautetta. He kun pitävät sitä valittamisensa, josta joku saattaa loukkaantua. Valitettavasti valittaminen ruokalautasen ääressä ei auta, jos ei pysty kertomaan aiheesta asiallisesti henkilöille, jotka voivat asialle jotain tehdä.
Kypsynyt
Vaikka käynti palvelutalossa vie matkoineen vain nelisen tuntia, olen viime viikkoina huomannut olevani sen jälkeen todella väsynyt. Se, että jaksaminen on niin vähissä, huolettaa vähän. Päiväväsymystä on alkanut ilmetä lyhyessä ajassa, ja se on pientenkin ponnistusten jälkeen poikkeuksellisen uuvuttavaa, vaikka nukun öisin pääsääntöisesti hyvin ja riittävästi.
Jotkut ovat vitsailleet, että olen vain tullut vanhaksi. En ole. Olen vain kypsynyt, nainen parhaassa iässä – tai ehkä vähän yli…
Joka sanoo, että nuoruus on kypsää ikää onnellisempi,
väittää, että näköala tornin juurelta on parempi kuin sen huipulta.
– William Phelps


