Aamuhetken ajatuksia

Keskiviikko 25.3.2026

Kuuntelen Yle ykkösen aamuradiota. Yle 1 on harvoja perinteisiä radiokanavia, jossa on vielä aidon radion tunnelmaa ja jota jaksan ja haluan kuunnella. Siellä ei ole toistuvana listana soivaa musiikkia ja kahden kolmen toimittajan sisäpiirijutustelua, vaan toimituksellista radiota silloinkin, kun se koostuu pääosin musiikista. Toimittaja ei rakenna juontoja omien elämänkohellustensa varaan, vaan vie kuulijan ammattitaitoisesti mukaan joko soitettavan musiikin taustoihin tai käytävään keskusteluun, sillä Ylellä on yhä myös keskusteluohjelmia toisin kuin useimmilla kaupallisilla kanavilla.

Kerrankin aamu on hiljainen. Yläkerrasta ei kuulu raapimista tai töminää eikä alakerrasta lapsen itkua. Vain seinänaapurin kaapinovi narisee. Saan keskittyä radion rauhoittavaan ääneen, aamiaiseen ja lueskeluun. 

Narsissit pelmahtivat kukkaan yhdessä yössä. Älkäähän nyt kuihtuko ennen pääsiäistä!

Murheet valvottavat

Takana on rauhaton yö. Murheet painavat päälle, niin että uni on katkonaista. Kun herään yöllä enkä saa enää unta, laitan YouTubesta päälle jonkin puheen, jossa on rauhoittava sanoma. En tiedä, onko se toisen ihmisen rauhoittava ääni vai lohdullinen sanoma, joka saa uinahtamaan uudelleen. Tärkeintä on, että uni tulee.

Aamiaispöydässäkin murehdin turhia. Sillä sitä murhe on, turhaa. Sen huomaan taas, kun palaan lukemaan päiväkirjaani, johon kirjoitan käsin yleensä silloin, kun elämässä on meneillään jotakin askarruttavaa, ahdistavaakin, ja johon sitten saan uskossa vastauksia. Ennen joulua kirjoittamani tekstit muistuttavat, ettei ole hätää. 

Vanhat askelmerkit apuna

Ihmisen muisti on niin lyhyt ja valikoiva, että on pakko kirjoittaa ylös saamansa johdatuksen askelmerkit. Ne ovat merkkejä, joihin voi sitten astua, kun näkymä on hukassa ja tuntuu, että vapisee vain paikoillaan.

Napsaisen pari kuvaa narsisseista, jotka ostin eilen ikkunalaudalle. Tällä kertaa ennakoin ja valikoin mukaani sellaiset, joissa oli jo pari auennutta kukkaa. En halunnut, että käy, kuten usein jouluna, kun hankin umpinaiset hyasintit ja jännitän aattoon asti, ehtiikö kukka näyttää yhtään väriään joulunpyhien aikaan. Taisin ennakoida liikaa, sillä narsissit ovat pelmahtaneet auki yhdessä yössä ja pääsiäiseen on vielä toista viikkoa aikaa. 

Voi olla, että ne ovat jo kuivahtaneet, kun pääsiäisen ilo on suurimmillaan.