Tyhjiä lauseita

Kuinka monia tyhjiä lauseita maailmassa onkaan! Niitä lausutaan usein – tai ainakin väitetään lausuttavan – hyvässä tarkoituksessa. Jos ne eivät kuitenkaan muutu teoiksi, niillä ei ole lopulta sen kummempaa merkitystä. 

Sanoja lausutaan myös tietoisen välinpitämättömästi, tarkoitushakuisesti ja vain, koska se kuulostaa sosiaalisesti hyvältä tai nostattaa omaa häntää ja hyveellisyyttä. Silloin ne ovat erityisen tyhjiä ja merkityksettömiä. 

Ei koskaan enää

Yksi tyypillisimpiä on ”never again”, ei koskaan enää. Se yhdistetään yleisesti toisen maailmansodan aikaiseen järjestelmälliseen juutalaisten tuhoamiseen, holokaustiin, joskin myöhemmin myös muihin kansanmurhiin tai ihmisen tarkoituksellisiin massiivisiin tuhotöihin. Heti toisen maailmansodan jälkeen oli vahva ajatus siitä, että tapahtunut ei saisi koskaan enää toistua. Never again.

Lauseen sisältö on kuitenkin jäänyt ihmiskunnalle tyhjäksi. Muutenhan sitä ei holokaustin jälkeen olisi enää koskaan tarvittu. ”Ei koskaan enää” kun kuuluisi tarkoittaa ei koskaan enää. Silti sitä on hoettu näihin päiviin asti ilman, että juuri mikään on muuttunut. Jos ”ei koskaan enää” olisi totta, ei tarvitsisi muistella sen paremmin Kiinan kulttuurivallankumouksen jälkiä kuin Bosnian tai Ruandan kansanmurhiakaan.

Valitettavasti ”ei koskaan enää” on jäänyt juhlapuheiden kirsikaksi. Esimerkiksi holokaustin muistopäivänä tammikuussa vuosi sitten ”never again” toistui Euroopan komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin puheessa, kun hän viittasi Hamasin terroristiseen teurastukseen seitsemäs lokakuuta ja otettuihin panttivankeihin.

Kovin vähän on silti EU – tai muutkaan länsimaat – tehnyt toista vuotta vankeudessa olleiden israelilaisten ja muiden maiden kansalaisten pelastamiseksi. Holokausti nousee väkisinkin mieleen, kun näkee Hamasin terroristien onkaloista vapautettuja nälkiintyneitä juutalaispanttivankeja.

”Ajatuksemme ovat luonanne”

Toinen tyhjä lause, jota nykyään suomalaisetkin poliitikot (ja kansalaiset perässä) hokevat, on englannin kielestä imitoitu ja väkisin käännetty ”our thoughts and prayers are with all the victims and their families”, ajatuksemme ovat kaikkien uhrien ja heidän perheidensä luona. Sitä käytetään erityisesti erilaisten terrori-iskujen, tuhotöiden ja katastrofien jälkimainingeissa. 

Vain rukoukset on suomalaisten ”osanotoissa” yleensä jätetty pois. Ehkä hyvä niin, sillä jos ei kerran rukoile tai rukoukseen usko, niin parempi olla niin sanomatta.

Mietin aina, missähän näiden poliitikkojen, julkkisten tai somettajien ajatukset lopultakaan ovat, kun lause on saatu julki X:ssä tai jonkin muun sosiaalisen median alustalla. Vielä enemmän mietin sitä, kuinka paljon nämä mahdolliset päässä pyörivät ajatukset uhreja auttavat. 

Se, että poliitikot, jotka näitä korulauseita latelevat, tekisivät jotain olennaisia yhteiskunnallisia ratkaisuja eivätkä vain puhuisi niistä, lohduttaisi enemmän. Eilen Münchenin turvallisuuskokouksessa kuultu varapresidentti Vancen puhe ja hänen huomionsa Euroopan tilasta ja ongelmista ei ollut lainkaan niin väärässä kuin moni näitä korulauseita lateleva poliitikko nyt kovasti väittää ja haluaa uskotella.

Nähdään tai soitellaan!

Paljon turhia lauseita kuuluu myös pienemmässä mittakaavassa. Kenelläpä meistä ei olisi sitä tuttavaa tai ystävää, joka aina sanoo nähdään tai soitellaan, mutta ei koskaan soita, eikä häntä varsinkaan näy muuten kuin ehkä sattumalta kadulla tai ohimennen kaupassa.

Muistan kauan sitten erään silloisen läheiseni hyvän ystävän, johon törmäsimme pitkästä aikaa ostoksilla. Ehdottelimme innoissamme tapaamista. Elimme tuolloin joulukuun alkupuolta, ja tuo ystävä sanoi, että palataan asiaan joskus maaliskuussa; silloin voisi olla väljempää. Emme yllättyneet, ettei asiaan koskaan palattu.

Mieleen muistuu toinenkin tuttava, jonka kanssa silloin tällöin soitellaan. Hän lopettaa lähes joka puhelun sanoihin mennään nyt joku päivä kahville. Mutta emme koskaan mene. Tyhjiä lauseita. Lauseita, joiden merkitys tyhjenee milloin minkäkin syyn ja kiireen takia.

Parempi jättää sanomatta

Merkityksellisiä sanoja ja lauseita, joiden merkityksen me ihmiset liian usein tyhjennämme, löytyy varmasti lisää: anteeksi, rukoilen sinun puolestasi, maksan kyllä takaisin…

Words empty as the wind
are best left unsaid.
– Homer

Sanoissa on voimaa ja niillä voidaan muuttaa maailmoita. Mutta ne edellyttävät usein toimintaa täyttääkseen tarkoituksensa. Niihin sisältyy usein myös lupaus, ja lupauksen pitämättä jättäminen toden totta on tyhjiä sanoja. 

”Sanat tyhjät kuin tuuli on parempi jättää sanomatta”, totesi jo Homeroskin, antiikin ajan myyttinen runoilija.