Lohturuokaostoksilla

Keskiviikko 4.12.2024

Nyt oli tarvetta lohturuualle. Näitä päiviä tulee välillä. Päivä ei kirkastu, vaikka aurinko kuinka paistaisi. On vain tyhjä olo, ja jos ajatuksia nouseekin mieleen, ne ovat mustia ja harmaita. Kammoan näitä päiviä, sillä ne muistuttavat liikaa ajoista, jolloin masennus muutti taloon. 

Kävin hoitamassa muutamia asioita kaupungilla ja sen jälkeen suunnistin lähikauppaan. Uudet ravitsemussuositukset eivät edes pilkahtaneet mielessä, kun keräsin koriin paketin nakkeja, coleslaw-salaattia, hedelmäleipää, brietä ja kaurasipsejä. Kotona kaadoin vielä itselleni lasin punaviiniä enkä tyytynyt edes tavalliseen viinilasiin, vaan hienostelin kristallilasilla. 

Nakkeja, coleslawsalaattia, brietä, hedelmäleipää ja viiniä lohturuokana pöydässä.

Kattaus ei ollut pääosassa lohturuualla, mutta kauniista laseista en tingi.

Kaikki tämä on tänään pelkkää itsensä hyvittelyä, näkyväisellä lohduttelua ja kivun keinotekoista karkotusta. Mutta aina ei kykene syvälliseen itsensä tutkiskeluun ja oppikirjamaisiin selviytymiskeinoihin.

Lohturuoka tyhjyyden täytteenä

Sen verran kuitenkin tunnen itseäni, että isojen ratkaisujen tai muutosten jälkeen tulee ensin euforia ja helpotus, ja sitten pudotus tyhjyyteen. Nyt ollaan siinä tyhjyysvaiheessa. Se ei tarkoita katumusta tai edes epäröintiä tehdyistä päätöksistä. Mutta itselläni siihen liittyy aina tunne epäonnistumisesta, olipa siitä kyse tai ei. Näen itseni aloittamassa alusta, kun toiset menevät menestyksekkäästi eteenpäin. Minä vain aina aloitan, enkä koskaan pääse mihinkään. Vuodet kuluvat, ja tulen yhä merkityksettömämmäksi.

Mieltä on painanut myös erään läheisen välinpitämätön käytös. Tuntuu pahalta huomata olevansa vaihtoehto, joka kelpaa silloin, kun mitään parempaa ei ole tarjolla. On pikkumaista tuntea loukkaantumista, mutta tunteita on vaikea hallita. Joku onnistuu siinä paremmin; minä olen toivottoman huono. Siksi olen päättänyt käydä ne läpi, vaikka se sitten tarkoittaisi päiviä, jotka pelastuvat vain lohturuualla.

Tutun askarteleman joulukalenterin teksti 4.12.

Joulukalenterin neljännessä luukussa oli kaunis virren 10 teksti. Kiitos Salla suuresta vaivannäöstäsi ja lohdun sanoista!

Lohduttava joulukalenteri

Siinä lohturuuan ääressä avasin päivän joulukalenterin. Tuttava, joka tuki minua taloudellisesti koko ajan työskennellessäni viimeiset kolme vuotta järjestössä, jossa edellytettiin oman tukiringin keräämistä, on tehnyt minulle oman joulukalenterin. Kauniissa paperikassissa on itse askarrellut kortit teksteineen jokaiselle päivälle jouluun asti. Tämän päivän kortissa olivat virren 10 osuvat sanat: 

Te huolten uuvuttamat,
te sairaat, kiusatut,
te puutteen ahdistamat,
te maahan poljetut,
kiitosta laulakaa,
kun lohdutuksen tuoja
ja uuden toivon luoja
jo täällä vaeltaa.
– Virsi 10:4

Ne lohduttavat. Todellisuudessa enemmän kuin brie tai kaurasipsit.