Ihmeiden pyhäpäivä

Sunnuntai 7.7.2024

Päivät Albaniassa vähenevät. Pyhän kunniaksi kävimme ystäväni Nestorin kotiseurakunnassa, Korçan evankelisessa seurakunnassa, jolla on tilat aivan keskustan kävelykadun tuntumassa. 

Olin jo viikolla tavannut kaksi seurakunnan pastoreista, joten kun astuin yksin sisään, saatoin odottaa tapaavani edes parit tutut kasvot. Albanian kielen taitoni kun on varsin heikko. Tai pikemminkin, sitä ei ole olemassakaan. 

Kieli ei enää taivu uuteen

Sanoin juuri Nestorille pari päivää sitten, etten taitaisi enää kyetä oppimaan tätä kieltä. Siinä on minun suuhuni ja haurastuviin aivoihini liikaa konsonantteja ja vaikeita s- ja z-äänteitä. Enkä kykene tunnistamaan sanoja minkään muun osaamani kielen perusteella; ainoana poikkeuksena ehkä tomaatti eli domate. Kaikki muu näyttää täysin käsittämättömältä ja on vuorattu kaksoispisteillä, jotka nekin ovat makuuasennossa ja jostain kumman syystä kirjainten päällä.

Toinen pastoreista on 88-vuotias senioripastori, ihastuttava herrasmies, joka edelleen kyyneltyy, kun Pyhä Henki tai liikuttava keskustelunaihe koskettaa. Toinen pastoreista oli aavistuksen nuorempi ja toimi pääasiassa nuorten ja lasten parissa. Häneltä kuulin viikolla paljon kyseisen seurakunnan historiasta ja toiminnasta ja sain tehdä kierroksen kauniissa tiloissa, joissa on menossa iso remontti. Lopputulos on varmasti upea. 

Puhujavuorossa oli tänään kuitenkin amerikkalaissyntyinen pastori, joka oli Albaniassa lähes kymmenen vuotta lähetystyöntekijänä pienessä kylässä. Hän on jo palannut muutama vuosi sitten takaisin kotimaahansa, mutta puhui edelleen sujuvasti albaniaa.

Pimeys muuttuu hetkessä valkeudeksi

Pastori toi esiin sitä, miten pimeitä aikoja elämme monella tapaa. Hänen oma kotimaansa on jyrkästi kahtia jakautunut, kuten moni muukin länsimaa. Jokaisella yksilöllä on lisäksi omat pimeät epätoivon ja pettymyksen hetkensä. Hän kuitenkin muistutti, että Jumalalle mikään ei ole mahdotonta. Jumala voi muuttaa kaiken hetkessä pimeydestä valkeudeksi.

Niin Hän teki jo luomisessa. Kun Jumala sanoi ”tulkoon valkeus”, valkeus tuli. Ja kun Hän kutsui vedet yhteen paikkaan, jotta kuiva tulisi näkyviin, niin kävi ja hän nimesi vedet mereksi ja kuivan maaksi. Kaikki kävi yhdessä silmänräpäyksessä. Samalla tavalla Herra kykenee muuttamaan meidän vaikean tai jopa toivottomalta tuntuvan elämäntilanteemme toiseksi, uudeksi. Meidän elämämme pimeä hetki voi muuttua Jumalan käsissä kirkkaaksi päivänpaisteeksi ja pitkäaikaisinkin kärsimys iloksi.

Matkan siunaukset vai peräti ihmeet

Juttelin aamulla ystävän kanssa. Kun hän pyysi luettelemaan kaikkia siunauksia, mitä matka on tuonut mukanaan, tajusin yhtäkkiä, etten ole kärsinyt selkäkivuista ainakaan viimeiseen viiteen päivään. Jalat tosin ovat olleet soseena ja särkevät, mutta se on ihan omaa syytä, kuten olen kertonut.

En vain ymmärrä, mitä selälleni on tapahtunut. Kotona selkä kipeytyy vähänkin pidemmästä kävelystä, istumisesta, kaikesta mahdollisesta. Joka päivä selkää särkee ja joudun tekemään paljon töitä, että pärjään sen kanssa. Nyt huomasin yhtäkkiä, että olen ollut täysin kivuton jo monta päivää, vaikka olen kävellyt paljon, jopa enemmän kuin kotioloissa. Kotona kävelyäkin pitää säännöstellä kivun takia.

Sekö tämän minun matkani hieno tarkoitus onkin? Paraneminen, tai edes viikon loma selkäkivuista? Tänään vastaan tulleet Raamatun sanat ovat osuvat, mutta käyvätkö ne elämässäni toteen enemmän kuin olisin osannut kuvitellakaan?

”Palaja kotiisi ja kerro,
kuinka suuria töitä
Jumala on sinulle tehnyt.”
Ja hän meni ja julisti
kaikkialla kaupungissa,
kuinka suuria töitä
Jeesus oli hänelle tehnyt.”
– Luuk. 8:39