Identiteetti ja Jumalan tahdon mukainen sanasto

Jumalan tahto on, että meidän identiteettimme on Kristuksessa. Ei meidän taidoissamme, asemassamme, ulkonäössämme, omaisuudessamme, haavoissamme, menneisyyden kokemuksissa tai siinä, mitä muut meistä sanovat tai miten he meitä kohtelevat.

Kun identiteetti on vääristynyt, myös tapa, jolla puhumme itsestämme, on usein vääristynyt. Jumala tahtoo korjata sanaston, jota käytämme kuvaillessamme itseämme. Hän tahtoo meidän pyyhkivän pois ne ilmaisut, jotka eivät ole Hänestä, vaan omaksumistamme valheista, vihollisen kiusasta tai ihmisiltä, jotka eivät meitä tunne ja ovat silti lyöneet meihin leimoja, joita hieromme haavoihimme.

Vääristynyt identiteetti – vääristynyt sanasto

Emme aina edes huomaa, miten ajatuksemme ja sanamme, jotka kohdistamme itseemme, halventavat sitä, mitä olemme: Jumalan kuvaksi luotuja. Mutta kuten tiedämme, leimat istuvat lujassa. Ne ovat melkein kuin tatuointeja, syvällä ihossa, ja niiden poistaminen vaatii monta usein kivuliasta hoitokertaa.

Vääristynyt identiteetti kuvaa meidät usein liikana tai liian vähänä, jonkun toisen toiveita täyttämättömänä. Kun sitten haluamme olla rakastettuja ja hyväksyttyjä, on vaikea nähdä itsensä toisin, kun on saanut kuulla olevansa liian innokas, turhan pikkutarkka, niin ailahtelevainen, aina kyselemässä, tuollainen tosikko, yliherkkä. Joku kuulee olevansa hieman pullea, romuluinen, isonenäinen, kovaääninen tai hitaanpuoleinen. Tai sitten äänet ympärillä tai pään sisällä toivovat, että olisit vähän vähemmän tarvitseva, vähän vähemmän näkyvä, aktiivinen, syrjäänvetäytyvä tai räiskyvä.

Yksityiskohdatkin on mietitty

Aina löytyy piirteitä – todellisia tai keksittyjä – jotka eivät miellytä muita. Silti olemme Jumalan luomuksia ja yksityiskohdittain mietittyjä. Jumalan valinta on ollut, että joku on hiljaisempi omissa oloissaan viihtyvä ja toinen temperamentiltaan nopea ja ulospäin suuntautuva, toinen hieman yksinkertaisempi ja toinen taas välkky ja tietäväinen. Jokaiselle Jumala on miettinyt tarkan suunnitelman ja tarkoituksen. Jumala tahtoo käyttää kutakin heille itselleen sopivalla tavalla. 

Se ei sulje pois sitä, että Jumala tahtoo meidän Hänelle antautuessamme myös muokata jokaista meitä yhä paremmin Hänen tarkoituksiinsa sopivaksi. Mutta Jumala ei silloinkaan riko meidän minuuttamme vastaan, vaan hioo ja jalostaa sitä.

Jumalan antama identiteetti perustuu rakkauteen. Sen vuoksi olemme Hänen silmissään rakastettuja, armahdettuja, tarkoitettuja, kutsuttuja ja lähetettyjä. Emme ole koskaan unohdettuja tai hylättyjä. Emme ole liian vanhoja tai liian nuoria, emme liian sairaita tai toivottomia, eikä meidän aikamme ole ohi, vaikka meistä siltä tuntuisi. Jeesuksen seuraajina emme ole edes koskaan yksin, vaikka jokainen ihminen olisi meidät hylännyt. Ja vaikka saisimme kuulla itsestämme millaisia määreitä tahansa, meillä on uskomaton arvo, sillä olemme kalliisti ostettuja.

Nämä ovat ajatuksia ja sanoja, joita olen saanut kuulla viime päivinä. On aikoja, jolloin Jumala ei erityisesti opeta meille suuria Sanansa kautta, vaan puhuu meille tavalla ja puhuu toisella juurruttaen meitä suuren suureen rakkauteensa. Hän ei odota meidän tekevän mitään muuta kuin ottavan vastaan sitä, mitä Hänellä on annettavana. Tarvitsee vain olla hiljaa aloillaan, kuulla, tuntea ja antaa Hänen rakkautensa ympäröidä ja laskeutua meidän yllemme.

Katsokaa, minkäkaltaisen rakkauden Isä on meille antanut, että meitä kutsutaan Jumalan lapsiksi, joita me olemmekin. Sentähden ei maailma tunne meitä, sillä se ei tunne häntä.
– 1. Joh. 3:1, 33/38