Hyvänä päivänä sääret verillä
Tiistai 26.3.2024
Tämä päivä on alkanut hyvin. Menin jo illalla nukkumaan aivan erilaisissa tunnelmissa. Oli toiveikas olo aamusta ja mielessä asioita, joita tänään teen – ja ne tuottivat iloa. Aika usein on toisin ja aamuherääminen pelottaa, koska aamut ovat usein vaikeimpia.
Eilinen keskustelu ystävän kanssa rohkaisi. Ollaan vähän samanlaisessa elämäntilanteessa ja nähdään asioita hengellisesti samalla tavalla. Hänen ajatuksensa ja sanansa vahvistivat ja poistivat sitä epäuskoa, mikä on vaivannut omaa mieltä. Koen, että tämän päivän ilo on osin hänen ansiotaan. Siksi juuri me tarvitaan toisia uskovia. Silloin kun oma usko ei riitä, toisen usko kantaa.
Kipeä jää
Kävin taas meressä uimassa. Meri on temppuillut jäittensä kanssa viimeiset viikot. Talvi on ollut jäisempi kuin edellistalvi, jolloin jää esti uimisen rannassa vain muutamana päivänä. Tänä vuonna on tullut pitkiä taukoja, kun uimapaikka on ollut umpijäässä, tai tarjolla on ollut vain pieni aukko portaiden kohdalla. Pidän sitä aukossa seisoskelua vähän tylsänä. Tykkään uida kunnolla, talvellakin.
Portailla jääaukossa seisoskelu on tylsää. Tässä pikkuavannossa sentään voi uida muutaman vedon.
Eilen sai uida vapaasti, tänään ranta olikin taas täynnä jäämassaa. Se näytti kuitenkin osin ohuelta, ja välissä oli sulaa. Ajattelin, että voin uidessa rikkoa jäätä edellä käsilläni. Mutta jää olikin kiukkuisempi.
Menin uimaan rannasta ja kuvittelin kahlaavani ohuen riitteen läpi. Sääriin sattui ja totesin nopeasti, että nyt tulee kivat mustelmat ja jatkoin jään rikkomista käsin. Uimahanskojen suojassa se kävi hyvin. Jää oli kuitenkin yllättäen niin kovaa, etten saanut sitä rikotuksi edelläni ja seilasin vain edestakaisin lyhyessä vanassa, jonka sain rikottua.
Rantaan päästessäni jouduin toteamaan, että sääret olivat veripisaroita täynnä. Kylmässä vedessä en ollut huomannut, että terävä jää ei ollut vain kolhinut sääriä, vaan rikkonut ihon, joka oli pieniä haavaisia viiltoja täynnä. Verinen pyyhe lähti pesuun.
Rukous
Poika soitti hyväntuulisena. Edessä on uuden tietokoneen hankinta. Hän oli jutellut hyvän ystäväni kanssa, joka on alalla, kokenut ja tuntee työn tarpeet. Oli saanut hyviä vinkkejä.
On kuulemma tulossa eräältä lähetysjärjestöltäkin jokin työkeikka. Kiitin Jumalaa siitä. Rukoilen vain, että Jumala täyttäisi tarpeet, antaisi elannon. Ei tarvita rikkauksia, mutta huolenpito on välttämätöntä. Muuten ei pärjää.
Illalla ystävä on tulossa rukoilemaan. Ei olla tunnettu vielä kauan, mutta on löydetty yhteys. Hän ehdotti, että alettaisiin nähdä säännöllisesti. Tämä on minulle tärkeää. Että olisi joku, jonka kanssa tavata ja rukoilla yhdessä.
Olen kaivannut sitä, kun kaikki uskovat ystävät ovat puhelinyhteyden päässä. Välillä kaipaa myös olemista kasvokkain. Missä kaksi tai kolme on koolla minun nimessäni jne. (Matt. 18:20). Siinä on voimaa.
