Kesäloman jälkeen
Tiistai 22.7.2025
Paistoin pitkästä aikaa banaanilettuja. Ne ovat mukavan makeita, vaikkei niissä ole ollenkaan sokeria, kun heittää päälle vähän kookoshiutaleita ja hunajaa. Syön niitä kahvin kanssa, vaikka jonkun mielestä sellainen yhdistelmä saattaa olla kummallinen.
Niin kuin anopin mielestä jäätelöä ei voi syödä yhtä aikaa kahvin kanssa. Minusta voi, ja jopa oikein hyvin. Mutta makuasioista on turha lähteä kiistelemään. Harmittaa vain, kun en hänen luonaan saa koskaan kahvia jäätelön kanssa, vaikka kuinka vihjailen.
Pyöräily pitkin Helsingin merenrantoja tekee hyvää sekä mielelle että ruumiille.
Kesäloman jälkeistä aikaa
Elän ikään kuin kesäloman jälkeistä aikaa, vaikka loma jatkuu vielä. Kivat pienet kesäreissut on nyt kuitenkin tehty. Nautin niistä kovasti. Jokainen oli omassa erilaisuudessaan onnistunut: sää suosi aina, yhdessäolo toi hyvää mieltä, ja sai kokea elämässään taas jotain uutta ja muistettavaa.
Huomenna saan vielä tavata ystäviä, jotka tulevat käymään Helsingissä, ja viettää päivää heidän kanssaan. Iloitsen siitä, että he haluavat nähdä. Iloitsen ylipäänsä ihmisistä, jotka haluavat nähdä.
Mutta sen jälkeen ei ole oikein mitään odotettavaa. Se on aina vähän tyhjää tekevä tunne. Silloin tyhjän tilalle tulee helposti tylsyyttä, turhautuneisuutta tai toivottomuutta. Kolme t:tä, jotka ovat kaikki ahneita syömäreitä – murentavat hyvinvointia ja varastavat yhä suurempia paloja tyytyväisyyden ja ilon olotilasta. Joudun taistelemaan niitä vastaan.
Tämäkin merimaisema Lehtisaaressa on kesäisen pyöräilyreittini varrella.
Hyvähormoneja
Kesällä voi onneksi piikittää itseensä hyviä hormoneja liikkumalla. Hikiset pyörälenkit Helsingin merenrantoja pitkin tai tennis ulkona auringonpaisteessa oman tyttären kanssa nostattavat rajusti hyvän olon tunteita. On sanottu, että liikunta lisää endorfiinia elimistössä, mutta joidenkin tutkimusten mukaan elimistöön muodostuukin liikkumisen seurauksena erityisesti serotoniinia. Se on hormoni, jonka alhainen taso on olennaisena masennuksessa, joten ei ihme, jos liikunta nostattaa mielialaa.
Sitä paitsi, kun on liikkunut itsensä hikeen, voi taas hyvällä omallatunnolla syödä vaikka lautasellisen banaanilettuja, mikä tuottaa niin ikään mielihyvää.
Taka-Töölössäkin pääsee ajelemaan merenrantaa pitkin.
Kiukutteleva olkapää
Olkapää on kiukutellut pitkästä aikaa. Kymmenisen vuotta sitten molemmissa olkapäissä oli vuorotellen parin vuoden välein kivulias limapussin tulehdus. Radiologin oikeaan kohtaan tuikkaama kortisonipistos vei molemmilla kerroilla hetkessä hermoja raastavan kivun, mutta tuli kalliiksi ensin firmalle, jossa olin töissä, ja sittemmin omalle kukkarolle, kun en enää ollut työterveyden piirissä. En nimittäin lähtenyt arvauskeskukseen vaan menin suoraan yksityiselle, kun tiesin, mistä on kyse ja mistä saa nopean avun.
Täytyy varmaan kaivaa esiin kuminauhat ja ryhtyä treenaamaan lihaksia, jos vaikka hetkittäinen kipu menisi sillä. Olisi vähän edullisempi keino.
Lauttasaaressa ajelen mieluiten myös merenrantaa metsän siimeksessä.
Talvisota
Luen paraikaa kirjaa nimeltä ”Talvisota”. Sillä ei ole mitään tekemistä itse sodan kanssa, vaikka jonkinlaista sotaa on odoteltavissa. Se on avioliittoromaani. Vähän surullista lukea, mitä 30 vuotta yhteiseloa voi tehdä ihmisille. Saa haluamaan pois, saa etsimään jotain muuta, saa aikaan sodan siitäkin, uusitaanko keittiö vai ei. Ihailen pitkiä liittoja, joissa on toisin.
