Maanantai 7.7.2025
Teki mieli skonsseja (scones)! Tai vielä suomalaisemmin teeleipiä. Niinpä tein niitä. Edellisestä edes pienestä leipomiskerrasta on pitkä aika. Toissajouluinen piparkakkutalo Mian kanssa tehtynä taitaa olla edellinen leipomuksellinen aikaansaannos. Siitä kyllä tulikin oikeastaan aika hieno, vaikka itse sanonkin.
En viitsi enää kauheasti leipoa, kun osaan parhaiten tehdä makeita leivonnaisia ja yksin elävänä se voisi käydä raskaaksi – siis keski-ikäisen muodoille, jotka tahtovat pyöristyä muutenkin.
Skonsseja köksän tunnilla
Mistähän skonssit mahtoivat tulla menneellä viikolla mieleen? Niitä tehtiin kauan sitten yläasteen köksän tunnilla. Olivat kai helppo leipomus, josta aloittaa. Huolestuttavaa tietenkin on, jos leivontakokemus ei ole tähän mennessä siitä juuri monimutkaisemmaksi karttunut. Vaan hyvin on pärjätty näinkin.
Koulussa teimme muistaakseni aika lituskaisia (= ohuehkoja) skonsseja, joten tein samanlaisia nytkin, vaikka jälkikäteen huomasin, että ohjeen kuvassa leivonnaiset olivat kauniin pulleita. Vallan mainioilta ne litteämmätkin kuitenkin maistuivat, ja tuoksu oli ihana!
Ei mitään viiden teetä
En syönyt skonssejani oikeaoppisesti marmeladin tai vaikkapa tuorejuuston kera, sievästi sormilla pieniksi suupaloiksi lohkoen viiden teellä. En oikein tykkää teestä, joten siksikin. Enkä ole kovin brittiläinen tavoiltani. Sitä paitsi minulla oli nälkä, joten söin skonssejani lounaaksi ihan tuikisuomalaisen Oltermannin kuorruttamana. Erehdyinpä laittamaan päälle avokadoakin, jotta saisin vähän hyvää proteiinia. Ei se nyt siihen ehkä sopinut, mutta näytti kivalta.
Otin luomuksestani pari kuvaa, ihan vain fiilistelläkseni kuin joku parempikin kulinaristi tai ruokastailaaja. Niillä voi sitten koristella blogia.
Tulisiko minusta stailaaja?
Stailaaja? Anteeksi suomalaisuuteni, tarkoitin ’stylisti’. Hmm, jotain sellaista voisin työkseni tehdä. Ei mitään muotistailausta (niitä influenssereita on some pullollaan), vaan vaikka koteja asukkaiden iloksi tai myyntiä varten. Visualistin koulutuksella ja harrastuneisuudella siihen olisi kenties paukkujakin. Vai riittäisikö muita parempi motivaatio? Eikös sillä tänä päivänä saa haluttuja työpaikkoja ohi ns. perinteisesti ansioituneempien.
Oli miten oli, täällä olisi vielä muutama skonssi tarjolla, jos iltakahvi maistuu. Teetäkin löytyy, mutta sattuneesta syystä vain pusseissa, ja niidenkin ikä lasketaan jo vuosissa.
