Järjestä asiasi
2.5.2026
Menneen viikon suurin juttu omassa elämässä ei ollut vappu, vaan ultraäänitutkimus, jossa katsottiin mistä kaulalle ilmestyneessä patissa on kyse. Se on nyt raskauttanut hengitystä jo pidempään ja pakottanut välillä istumaan alas, kun olo menee heikoksi. Äänikin on välillä käheytynyt melkein kuiskaukseksi.
Viime viikkoina on väkisinkin tullut pohdittua, mistä voi olla kyse. On tullut googlailtua, mutta olen yrittänyt pitää järjen päässä. Jopa suurin osa kyhmyistä ei ole pahinta mahdollista, vaan useinkin vaarattomia ja hoidettavissa.
Tänäkin vuonna vappu meni ohi suuresti juhlimatta. Piipahdin vain Ullanlinnanmäellä, jossa oli kymmeniä tuhansia vapun viettäjiä.
Tässäkö tämä oli?
Kun sitten kävin kuvantamistutkimusta edeltävänä sunnuntaina pitkästä aikaa seurakunnassa ja kuuntelin pastorin saarnaa, mietin, onko kyse Jumalan huumorintajusta, vai tässäkö tämä nyt sitten oli. Sattumoisin pastori oli valinnut puheensa aiheeksi Toisen Kuningasten kirjan kohdan, jossa kuningas Hiskia sairastuu ja on kuolemaisillaan. Profeetta Jesaja tulee tapaamaan häntä ja tuo Herralta sanan: ”Järjestä asiasi, sillä sinä et parane vaan kuolet!” (2. Kun. 20:1; 1992.)
Pastorin valitsema raamatunkohta oli varsin pysäyttävä hetkellä, kun miettii omien vaivojensa syitä. Sanat pysäyttivät myös siksi, että olen masennuksen hetkillä niin monesti pyytänyt, että pääsisin jo pois. En näe elämällä merkitystä, sillä ei ole minulle mitään annettavaa eikä minulla sille. Tässäkö se vastaus rukouksiin nyt sitten tuli? Aika on lopussa.
Josko vielä vähän
Kuningas Hiskia itki ja vetosi siihen, että oli pyrkinyt elämään elämänsä Jumalan tahdon mukaan. Minä itkeskelin sitä, että on tainnut tulla hätiköityä omien rukoustensa kanssa. Jos nyt ei kuitenkaan vielä. Onhan tämä elämä kuitenkin aika hyvää. Ja kun olen juuri innostunut niin kovasti kirjoittamaan sitä, mistä olen aina haaveillut. Saisinko viedä edes sen loppuun?
Jesaja ei ollut päässyt kauaskaan Hiskian kuolinvuoteelta, kun Jumala lähetti hänet takaisin viemään sanan. ”Minä olen kuullut sinun rukouksesi, olen nähnyt sinun kyyneleesi. Katso, minä parannan sinut.” (2. Kun. 20:5; 33/38). Hän antoi Hiskialle vielä 15 vuotta lisäaikaa.
Kevät tulee ja koivunlehtien silmut hehkuvat jo aamuauringossa.
Järjestäisin asiani
Omastani en tiedä. Kyhmyt, joita löytyi useita, olivat struumaa. Helpotus. Sinällään vaarattomia. Ei maligneja piirteitä. Yhdestä otettiin vielä ohutneulanäyte varmuuden vuoksi. Vain viitisen prosenttia on pahanlaatuisia, joten mahdollisuudet ovat suorastaan erinomaiset. Jospa Herra antaisi minun olla siinä 95 prosentin porukassa ja saisin vaikka 15 vuotta lisäaikaa. Yrittäisin elää Hänen tahtonsa mukaan ja järjestäisin asiani.
”Rauhan minä jätän teille: minun rauhani — sen minä annan teille. En minä anna teille, niinkuin maailma antaa. Älköön teidän sydämenne olko murheellinen älköönkä peljätkö.” (Joh. 14:27; 33/38)
Siinä on hyvä olla.
