Päivän selkä on kai sitten tosiaan kääntynyt ja valoa kohti mennään taas. Tänään paisteli aurinko, ja kauppareissulle piti etsiä syystakki kaapista, kun talvitakki on ollut kävellessä turhan kuuma. Lämpöasteita oli viisi ja vähän päälle ja maa musta ja märkä.
Onneksi jouluvalot on keksitty.
Olen ehkä kummallinen, mutta nautin joulunalusajasta ja siitä, kun tulee aikaisin pimeä ja saa sytyttää kaikki jouluiset valot ja kynttilät ja vain olla kotona. Tänä vuonna elämäntilannekin on ollut sellainen, että olen ehtinyt vastaanottaa joulua rauhassa ja hiljaisuudessa.
Vain ikkunat puuttuu!
Mian kanssa rakennettiin piparkakkutalo. Ohjeet jäi kertakäyttökamaksi, sillä huomattiin vasta kasausvaiheessa, että kaavoissa ei ollut ikkunoita ja oviaukkoa ollenkaan. Meni piirtelyksi. Se olikin varsin hupaisaa, kun ovi retkottaa, nurkat falskaa, ja koko ajan sai jännittää, mikä koriste valahtaa alas tai valuu pitkin seiniä. Mutta karkit maistui hyvältä! Innostuin myös ripustelemaan valmiiseen luomukseen valosarjaa sillä seurauksella, että ukko ja akka kaatui, samoin kuuset. Oli pakko syödä pois.
Kaikki meni kyllä piirustusten mukaan, mutta piirustuksista vain unohtui ikkuna- ja oviaukot.
Viime vuonna en jaksanut laittaa kuusta, kun silloin oli muutto juuri alla. Nyt sitä kaipasin. Vähän tuntui olevan lähiseudun kuusissa ullanlinnanlisää, mutta Fredantorilta löysin kohtuuhintaan pienen ja soman latvakuusen ja sain siten jouluisen kuusentuoksun. Hyasinttikin aukesi sopivasti ja antaa sekaan oman lisänsä.
Kireät täydellisyyden tavoittelijat
Näin joulun aikaan on kiva kuljeskella kaupungilla, sillä ihmiset on jotenkin hyväntuulisia, toivottelee hyviä jouluja ja hymyilee ilman näkyvää syytä. On kai siellä joukossa niitä kireitäkin, jotka tuskailee täydellisen joulusuunnitelmansa kanssa, mutta onneksi en ole törmännyt heihin.
Jokaiseen sanaan on
kätketty siunaus sinulle.
Joulukortit alkaa kai olla harvinaisia, kun elämä on niin sähköistä. Tajusin myös joulun alla, että viime vuonna jäi uusi osoite ilmoittamatta, joten postilaatikko ei juuri kolahtele. Tykkään silti ”vanhan kansan” ihmisistä, joilla ei vain whatsapp laula, vaan he tarttuvat vielä kynään tai luuriin ja soittavat jouluterveisensä, kuten pari päivää sitten entinen naapuri, kunnioitettavat 93 vuotta.
Ystävän lahja
Ystävältä sain kuitenkin paketissa joulusukat ja kortin, johon hän oli kirjoittanut, että ”jokaiseen silmukkaan on kätketty siunaus sinulle”. Siinä oli rakkautta paljon.
Laitan hyvän kiertämään ja toivotan kaikille mitä parhainta joulun odotusta! Jokaiseen sanaan on kätketty siunaus sinulle.
—
