Jeesuksen nimen hinta - Tuija Niskanen

Jeesuksen nimen hinta on arvioitu Suomessa noin 1 500 euron arvoiseksi. Sen verran lapsi kärsii, jos joutuu kuulemaan Jeesuksesta. Nämä linjaukset, joilla uskonnottomia perheitä hyvitellään sen vuoksi, että lapsi joutuu tahtomattaan tilaisuuksiin, joissa on viitteitä kristinuskoon, vie meidät surulliselle polulle ja loputtomaan suohon. Odotettavissa ei ole, että lumipallo alas kieriessään pienenisi, vaan kyllä se todennäköisesti kasvaa ja voi aiheuttaa kokonaisen lumivyöryn.

Kohta näitä hyvityskorvauksia haetaan pienimmästäkin erimielisyydestä tai vastenmielisyyden tunteesta. Tai sitten käy niin kuin Kirkkonummen barokkikonsertin peruminen enteili, että ylipäänsä kristillisyyteen pohjaava kulttuuriperimä joutuu vähitellen kiellettyjen listalle.

Mitä meistä tulee tällä menolla? Hajuttomia ja mauttomia irtolaisia, joilla ei ole enää lupaa tunnustaa omia juuriaan ja jotka eivät kohta enää edes tunne niitä. Tai vähintäänkin suomalaisia, joille kulttuuri tarkoittaa Käärijää ja jääkiekkoa.

Emme edes ymmärrä kristinuskon vaikutusta

Kristillinen perimä ja kristilliset arvot on kudottu meihin niin tiiviisti, että moni jumalankieltäjä tai itseään uskonnottomana pitävä – tai jopa itsensä kristityksi määrittelevä – ei edes tunnista, missä kaikessa kristinuskon vaikutus meidän elämässämme ilmenee. Ei ymmärretä tai haluta myöntää, että kristinusko on vaikuttanut suuresti mm. siihen, millä tasolla meillä on koulutus, naisten asema, kansantalous tai vähäosaisista ja sairaista huolehtiminen. Ellei tätä usko, on hyvä lukea vähän historiaa ja vertailla tilastojen valossa valtaosin kristittyjen ja vaikkapa islamilaisten maiden lukuja ja saavutuksia näillä osa-alueilla.

Suomen kieli vilisee sanontoja ja sananparsia, joissa viitataan Jumalan olemassaoloon tai jotka saattavat olla jopa suoraan Raamatusta, ilman että niiden käyttäjä edes huomaa tai tajuaa sitä. Monelle on luojan lykky, kun jotain hyvää tapahtuu, pidetään asioita aataminaikaisina tai muistutetaan ystävää, ettei pidä antaa auringon laskea vihan ylle. Ja entä sitten sapattivuosi? Pitäisikö työelämän sapattivuosi jättää nyt yksinomaan kristittyjen tai juutalaisten mahdollisuudeksi, ettei sapatin taustalla oleva uskonnollisuus loukkaa niitä, jotka eivät niistä taustoista halua kuulla?

Kristillisyys kirjallisuudessa ja taiteessa

Monet maailmankirjallisuuden klassikot ovat rakentuneet kristillisten pohdintojen ympärille tai kertovat jopa sellaisia huikeita uskoontulotarinoita kuin Leo Tolstoin romaanissa Anna Karenina. Minä tulin itse uskoon samoihin aikoihin, kun luin tuota romaania ja muistan yhä, miten hyvin kykenin samaistumaan kirjassa uskoon tulleen Kostjan ajatuksiin hänen prosessissaan sekä siihen rauhaan ja levollisuuteen, mitä hänen sitten kuvattiin kokevan, kun hän ymmärsi, että Jeesus oli tullut hänen sydämeensä.

Se, että olin ylipäänsä ennen uskoontuloani yrittänyt lukea Raamattua, johtui puolestaan maalaustaiteesta, joka sekin on käyttänyt vuosisatojen ajan kristillisiä motiiveja. Vietin nuorena paljon aikaa Saksassa ja pääsin moniin taidenäyttelyihin, joissa oppaat kertoivat maalausten yksityiskohdista ja niiden esittämistä tarinoista ja tilanteista. Ne liittyivät todella usein Raamatun henkilöihin tai tapahtumiin, tai ellei niissä suoranaisesti kuvattu jotain raamatullista, niin niihin oli saatettu upottaa symboliikkaa, jonka merkitys oli kristillinen.

Se, että en kyennyt Raamattua tuntemattomana saamaan kaikkea irti noista opaskierroksista, harmitti niin paljon, että yritin lukea Raamattua ymmärtääkseni paremmin ja tietääkseni, kenestä milloinkin puhutaan. Raamattu on kuitenkin haastava kirja, jos sitä yrittää lukea niin kuin tavallista tietokirjaa alusta loppuun, eikä se siis siinä vaiheessa avannut minulle maalaustaiteen saloja. Mutta kun Pyhä Henki tuli mukaan, alkoi paitsi Raamatun sana, myös taiteessa käytetyt hahmot ja kuvaukset aueta aivan uudella tavalla.

Kristinuskosta nouseva musiikki

No entä sitten musiikki? Jokainen, joka kuuntelee vähänkin klassista musiikkia, tietää miten paljolti se pohjautuu kirkkomusiikkiin ja hengellisiin vaikutteisiin. Jos me nyt lähdemme riisumaan pois koulusta ja yhteiskunnasta kaikki viittaukset kristinuskoon, niin silloin voidaan heittää samaan romukoppaan Händelin Messias-oratorion kanssa myös valtava määrä upeaa Bachin musiikkia, gregoriaaniset laulut kuoroineen ja tietysti suuri osa joululauluista.

Meillä on Suomessa myös perinteisesti monia kirkollisia juhlapyhiä, jotka vaikuttavat työssä käyvien ihmisten elämään. Voisiko ajatella, että uskonnoton, joka ei vietä joulua tai pääsiäistä, jäisikin silloin töihin niin kuin normaalina arkipäivänä ilman mahdollisia sunnuntailisiä? Jos nimittäin ryhdytään pikkumaisiksi, joudutaan huomaamaan, että jotkut haluavat vain napsia rusinat pullasta, vaikka itse pulla ei maistu ollenkaan.

Korvaavaa opetusta myös kristityille?

Kristittyinä meidän on hyvä muistaa, että meillä on perustuslain ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukaan oikeus vaatia myös meidän lapsillemme korvaavaa opetusta, jos kouluissa opetetaan esimerkiksi sukupuoli-ideologista sisältöä, joka ei perustu biologiaan tai kristilliseen ihmiskäsitykseen. Omaa lastaan ei tarvitse altistaa näkemyksille lukuisista sukupuolista, henkilökohtaisesta sukupuolen valinnasta tai sukupuolen korjauksista, vaan sen voi kieltää.

Jos me alkaisimme kristittyinä vaatia korvauksia altistuksesta oman vakaumuksen vastaiselle sisällölle, lista olisi loputon. Mutta se ei ole meidän osamme. Me elämme maailmassa, mutta emme maailmasta. Niin on ollut ennen, ja niin on nyt. Me emme pääse pakoon kaikkea sitä Jumalan tahdon vastaista, mitä maailmaa syytää meidän silmillemme ja korvillemme. Mutta me voimme kääntää katseemme pois kohti Kristusta. Keskittyä siihen, mikä on olennaista.

Kristinuskossa meillä on muuttumaton arvopohja, moraalinen koodisto ja totuus, jota ihminen voi yrittää ravistella ja rikkoa maailmanajan loppuun asti, mutta se on silti muuttumaton: ”A ja O, ensimmäinen ja viimeinen, alku ja loppu”. (Ilm. 22:13; 33/38)

Sanalle altistuminen vaikuttaa

Uskonnottomien varovaisuutta kristillisen sanoman suhteen meidän on tietysti hyvä ymmärtää siksi, että jos ihminen altistuu Jumalan sanalle, siinä todellakin on olemassa se vaara, että se koskettaa ja muuttaa elämää.

”Sillä niinkuin sade ja lumi, joka taivaasta tulee, ei sinne palaja, vaan kostuttaa maan, tekee sen hedelmälliseksi ja kasvavaksi, antaa kylväjälle siemenen ja syöjälle leivän, niin on myös minun sanani, joka minun suustani lähtee: ei se minun tyköni tyhjänä palaja, vaan tekee sen, mikä minulle otollista on, ja saa menestymään sen, mitä varten minä sen lähetin.”
(Jes. 55:10–11)

Jos ihminen ymmärtäisi, mitä se tarkoittaa ja miten suuri on se vapaus ja rauha, jonka ihminen saa, kun Jeesus pelastaa, niin hän olisi valmis maksamaan sen 1 500 euroa, että saisi kokea sen. Sen sijaan, että vaatisi sitä itselleen korvauksena pahasta mielestä.

Mutta maailma ei ole sellainen. Ei siis mitään uutta auringon alla. Sekin muuten sanonta, joka on suoraan Raamatusta, vaikkei moni, joka sitä käyttää, ehkä sitä tiedä.

—–

Tämä teksti on Radio Patmoksen Tänään torstaina -ohjelman puheblogi, joka on esitetty 22.11.2024 klo 8.50. Ohjelmia voi kuunnella jälkikäteen sivustolta patmos.fi luomalla sinne ilmaisen käyttäjätunnuksen.